Kuntavaalit

Opettajuus on suuressa murroksessa

Koska koulu voi juuri niin hyvin kuin sen opettajat voivat, on opettajille annettava riittävästi täydennyskoulutusta uudistusten toteuttamiseen ja riittävästi aikaa kohdata jokainen oppilas tärkeänä yksilönä.

Uudet opetussuunnitelman perusteet (OPS) ja digiloikka – kaksi tämän hetken valtakunnallisesti isoa, peruskoulua mullistavaa asiaa.

Keskeistä OPS-uudistuksessa on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena. Tiivistetysti voisi sanoa, että edellinen OPS kertoo, mitä asioita opiskellaan, kun taas uuden OPS:n huomio on oppimisessa ja opettamisessa. Sisältöjen sijaan korostetaan taitoja. Kyseessä on suuri muutos ajattelussa ja opettajat tarvitsevat tähän täydennyskoulutusta.

Tieto- ja viestintäteknologiaa (TVT) pitää uuden OPS:n mukaan käyttää kaikissa oppiaineissa kaikilla vuosiluokilla. Tietotekniikan opettajana näen tämän periaatteen tärkeänä ja hyvänä asiana. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että tämän toteuttaminen on liian monessa koulussa vielä mahdotonta puutteellisesta laitekannasta johtuen. Digiloikaksikin kutsuttu hyvä ajatus ei toteudu, jos olemme vain oppilaiden omien laitteiden varassa.

Opettajat ovat tällä hetkellä lisääntyvien vaatimusten ristipaineessa. Ensinnäkin uusi OPS vaatii opettajaa uudistamaan opetustaan, toiseksi media käsittelee aihetta tällä hetkellä varsin paljon, joten muutokseen tulee näin myös ulkoinen paine. Kolmanneksi työantaja on lisännyt viime vuosina opettajien tehtäväksi aikaa vievää hallinnollista paperityötä ja neljäntenä säästöjen seurauksena opetusryhmät ovat kasvaneet. Tähän pitää lisätä vielä se, että yli 35 % opettajista joutuu työskentelemään koulukiinteistöissä, joissa sisäilmaongelmat aiheuttavat huolta omasta terveydestä. Opettajat ovat perinteisesti tunnollista kansaa, joten ei ole ihme, että työssä viihtyminen ja jaksaminen ovat heikentyneet. Yli 30 % peruskoulun opettajista kokee työnsä melko usein tai erittäin usein stressaavaksi (Luvut OAJ:n työolobarometri 2015).

Itse olen ollut peruskoulussa töissä 12 vuotta ja tämän hetken muutospaineet ovat ehdottomasti suurimmat, mitä tuona aikana on tapahtunut. Väitän, että muutokset ovat suurimmat sitten peruskoulun perustamisen 1970-luvulla. Opettajilta vaaditaan tänä päivänä paljon uudistumiskykyä. Opettajuus on merkittävässä määrin omalla persoonalla tehtävää työtä ja siksi henkisesti kuluttavaa työtä. Koska koulu voi juuri niin hyvin kuin sen opettajat voivat, on opettajille annettava riittävästi täydennyskoulutusta uudistusten toteuttamiseen ja riittävästi aikaa kohdata jokainen oppilas tärkeänä yksilönä.